Afganistan on ollut kansainvälisen yhteisön huomion kohteena siitä lähtien, kun Yhdysvaltain johtama sotilasliittouma kaatoi talibanhallinnon vuonna 2001. Kansainvälinen yhteisö on siitä saakka tukenut demokratian vahvistumista ja sodan runteleman maan jälleenrakennusta.
Afganistan-koordinaatiossa on keskeinen asema YK:n Unama-operaatiolla (United Nations Assistance Mission to Afghanistan) ja sitä johtavalla pääsihteerin erityisedustajalla Staffan de Misturalla.
Unama on YK:n rauhanturvaoperaatio-osaston ohjaama ja tukema poliittinen missio. De Mistura on toiminut sen johdossa tammikuusta 2010 lähtien. Unama perustettiin heti talibanhallinnon kaaduttua vuonna 2002 ja valtuutettiin hoitamaan Afganistania koskevat kehitys- ja humanitaarisen avun kysymykset sekä poliittiset kysymykset. Unama koordinoi koko YK-järjestelmän Afganistan-toiminnan, ja sen mandaatti päivitetään vuosittain.
Maailmanpankilla on ollut keskeinen rooli Afganistanin jälleenrakennuksessa. Sen hallinnoima Afganistanin jälleenrakennusrahasto ARTF (Afghanistan Reconstruction Trust Fund) on Afganistanin tärkein kehitysinstrumentti ja aloitti toimintansa vuonna 2002. Sen kautta maksetaan valtion virkamiesten palkat ja tuetaan tärkeimpiä kansallisia jälleenrakennusohjelmia, kuten kansallista solidaarisuusohjelmaa NSP:tä (National Solidarity Programme).
ARTF on ollut Suomen Afganistaniin suunnattavan kehitysyhteistyön tärkein rahoituskanava, jonka kautta on ohjattu yli puolet Suomen tuesta.
Euroopan unioni on merkittävä avunantajana ja turvallisuuden ylläpitäjä Afganistanissa. Komission ja jäsenmaiden tuki vastaa noin kolmannesta Afganistaniin suunnatusta kehitysavusta. Lisäksi yli neljännes YK-mandaatilla toimivan Nato-johtoisen Isaf-operaation vahvuudesta on EU-maista.
EU:n Afganistanin-erityisedustajana toimii liettualainen Vygaudas Ušackas.
EU hyväksyi Afganistan-Pakistan-toimintaohjelman lokakuussa 2009. Sen tavoitteena on tehostaa entisestään EU:n toimintaa Afganistanissa. Ohjelmassa huomioidaan Pakistanin ja alueellisten kysymysten rooli Afganistanin vakauttamisessa. Lisäksi toimintaohjelma painottaa paikallishallinnon ja oikeusvaltion vahvistamista, elinkeinojen tukemista ja afgaaniomistajuuden lisäämistä.
EU tukee Afganistanin siviilipoliisin ja rikosoikeusjärjestelmän kehittämistä Eupol-operaatiollaan (European Union Police Mission in Afghanistan). Suomi on ollut yksi merkittävimmistä osallistujamaista.
Afganistan on alueellisesti merkittävässä asemassa tärkeiden kauppareittien varrella ja suurten maiden välissä. Suunnitteilla on muun muassa Trans-Afghan Gas Pipeline (TAP), jolla kuljetettaisiin maakaasua Turkmenistanista Afganistanin kautta Pakistaniin ja edelleen Intiaan.
Afganistanin turvallisuustilanne koetaan naapurimaissa uhkana. Huumeviljely ja -tuotanto puolestaan hyötyvät maan sijainnista kauppareittien solmukohtana. Afganistanin huumetuotanto on muodostunut huomattavaksi taakaksi erityisesti Keski-Aasian tasavalloille ja Iranille.
Alueellisiin suhteisiin vaikuttaa se, että Afganistanin suurimmat etniset ryhmät muodostavat merkittävän väestönosan myös naapurimaissa Keski-Aasiassa (tadžikit, uzbekit ja turkmeenit) sekä Pakistanissa (pataanit ja balutšit).
Afganistan ja Pakistan ovat Yhdysvaltojen keskeisiä ulkopoliittisia prioriteetteja. Presidentti Barack Obaman kauden alussa Yhdysvallat laati uuden Afganistan-Pakistan-strategian. Afganistanissa oli tuolloin 31 000 amerikkalaista sotilasta. Joukkojen lisäysten myötä määrä yli kolminkertaistui vuoden 2010 aikana. Yhdysvaltojen lisäjoukkojen asteittainen kotiuttaminen aloitettaneen heinäkuussa 2011.
Yhdysvaltojen kehitysavun suuruus Afganistaniin on noin kolme miljardia dollaria vuodessa. Yhdysvaltalaisten siviiliasiantuntijoiden määrä Afganistanissa on noussut 900:aan, ja määrää aiotaan lisätä.
Venäjä on talibanhallinnon kaatumisen jälkeen aloittanut Afganistan-suhteensa puhtaalta pöydältä ja muun muassa mitätöi Afganistanin velan. Toisaalta Venäjä on kieltäytynyt maksamasta korvauksia miehitysaikansa vahingoista.
Venäjä tukee puolustusliitto Naton Isaf-operaatiota (International Security Assistance Force) ja kannattaa Afganistanin vakauttamista, vaikka ei osallistukaan operaatioon. Venäjän kautta huolletaan Isaf-joukkoja. Karzai vieraili vuoden 2011 alussa Venäjällä. Maat keskustelivat taloudellisesta yhteistyöstä, neuvostoaikaisen infrastruktuurin kunnostamisesta ja erityisesti huumetalouden torjunnasta.
Pakistanin ja Afganistanin suhteet ovat olleet kireät Pakistanin itsenäistymisestä lähtien. Suhteissa on kuitenkin tapahtunut merkittävää lämpenemistä Pakistanin presidentti Asif Ali Zardarin aikana.
Afganistan ei edelleenkään tunnusta maiden rajaa, Durand-linjaa, sillä se jakaa pataaniväestön. Valtaosa pataaneista asuu Pakistanissa, mutta Afganistanissa he muodostavat historiallisen poliittisen eliitin.
Afganistanilla ja Intialla on läheiset diplomaattisuhteet sekä aktiiviset kauppa- ja kehitysyhteistyösuhteet, mikä osaltaan vaikeuttaa Afganistanin ja Pakistanin suhteiden kohenemista.
Iran ja Kiina ovat pääsääntöisesti seuranneet sivusta Afganistanin tapahtumia. Iran on pyrkinyt aktiivisesti nujertamaan Afganistanin huumetaloutta maiden rajalla. Afganistanin huumeidenvastaisessa toiminnassa Yhdysvallat ja Iran ovat olleet poikkeuksellisesti yhteistyössä.
Kiinan kiinnostus Afganistania kohtaan on lisääntynyt ja taloudellinen läsnäolo vahvistunut. Se on investoinut muun muassa suureen kuparikaivoshankkeeseen Kabulin läheisyydessä. Kiina kykenisi halutessaan vaikuttamaan Afganistanin politiikkaan monin eri tavoin.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Kabul
Päivitetty 10.2.2011
