Suomi perusti yhteystoimiston Kabuliin vuonna 2002 hallituksen päätettyä edellisen vuoden lopulla osallistua Afganistanin jälleenrakennukseen ja rauhanturvaamiseen.
Vuosittaisen kehitysavun määräksi päätettiin noin 10 miljoonaa euroa, mikä nosti Afganistanin suurimpien kehitysyhteistyömaittemme joukkoon.
Valtaosa kehitysyhteistyövaroista suunnataan monenkeskisten kanavien kautta. Varsinaisia kahdenvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita ei ole tarkoituskaan aloittaa, mutta yhteystoimiston käytössä olevia paikallisen yhteistyön määrärahoja (PYM) suunnataan kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti naisten tukemiseen. PYM-hankkeiden hallinnointi on tärkeä osa yhteystoimiston työtä.
Kansainvälisen yhteisön läsnäolon lisäännyttyä suomalaisia tuli lisää Afganistaniin. Afganistanin rauhanturvaoperaatio on käynnissä olevista operaatioistamme kolmanneksi suurin. Kansainvälisen rauhanturvajoukon ISAF:in toiminnasta keskustellaan Kabulissa järjestettävissä kokouksissa, joihin Suomen tulee osallistua ollakseen tietoinen meitäkin koskevista suunnitelmista. Joitakin suomalaisia on kansainvälisten järjestöjen palveluksessa Afganistanissa. Heihin pidetään yhteyksiä ja tarvittaessa heitä avustetaan.
Afganistanin poliittinen ja turvallisuuspoliittinen kehitys on edelleen laajan kansainvälisen huomion kohteena. Yhtäältä maan turvallisuustilanne on parantunut ja poliittinen järjestelmä on kehittynyt kansanvallan suuntaan. Toisaalta maa ei edelleenkään ole vakiintunut, ulkopuolisia asevoimia tarvitaan edelleen ja huumeiden viljely on lisääntynyt huolestuttavasti. Tilanteen kehittyminen vaikuttaa myös Suomeen, muun muassa koska valtaosa Suomeen tuotavasta laittomasta oopiumista ja heroiinista on peräisin Afganistanista. Maan kehityksen tarkkailu on etujemme mukaista.
Yhteystoimisto muutettiin suurlähetystöksi tammikuun 2006 alusta lukien. Kabulissa suurlähetystöä johtaa suurlähettiläs Pauli Järvenpää.
Afganistan on tätä nykyä suvereeni itsenäinen valtio, jonka kanssa Suomella on normaalit diplomaattisuhteet, joten suurlähetystön perustaminen katsottiin aiheelliseksi. Suurlähetystötason edustautumiseen vaikuttivat myös Suomen osallistuminen Afganistanin kriisinhallintatehtäviin ja kehitysyhteistyöhön sekä jälleenrakennuksen suomalaisille yrityksille mahdollisesti tarjoamien hankkeiden edistäminen.
