| Kieli | Virallinen nimi | Käyttönimi |
| suomi | Afganistanin Islamilainen Tasavalta | Afganistan |
| dari | Jomhuri-ye Eslami-ye Afghanestan | |
| englanti | Islamic Republic of Afghanistan |
19. elokuuta 1919 Ison-Britannian ulkopoliittisesta kontrollista
Itsenäisyyspäivää vietetään 19. elokuuta
Kesäisin: + 1,5 tuntia
Talvisin: + 2,5 tuntia
647 500 km²
29,121,286 (2010)
Suomeksi: Kabul
Omalla kielellä:
Solmittu 15. joulukuuta 1930 ja solmittu uudelleen 11. toukokuuta 1956
Afganistanin suurlähetystö Oslossa:
Embassy of Afghanistan in Oslo
17 Kronprinsens Gt, 0251 Oslo
Puh: (+47) 22 83 84 10
Fax: (+47) 22 83 84 11
Sähköposti: info@afghanemb.com
Verkkosivut: www.afghanemb.com
Afganistan on islamilainen tasavalta. Uuden perustuslain hyväksyminen tammikuussa 2004 loi perustan Afganistanin demokraattiselle hallinnolle.
Valtionpäämies on presidentti Hamid Karzai. Hänet valittiin toiselle kaudelle syksyllä 2009. Hallinto on hyvin keskitetty ja presidenttivaltainen. Käytännössä paikalliset ja alueelliset mahtimiehet käyttävät merkittävää valtaa.
Parlamentti on kaksikamarinen. Alahuoneessa (Wolesi Jirga eli "kansan huone") on 249 edustajaa, joiden kausi kestää neljä vuotta. Ylähuoneessa (Meshrano Jirga eli "vanhempain huone") on 102 edustajaa. Edelliset parlamenttivaalit olivat syyskuussa 2010, ja uusi parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 2011.
Afganistan on ollut kansainvälisen yhteisön huomion kohteena siitä lähtien, kun Yhdysvaltain johtama sotilasliittouma kaatoi talibanhallinnon vuonna 2001. Kansainvälinen yhteisö on siitä saakka tukenut demokratian vahvistumista ja sodan runteleman maan jälleenrakennusta.
Afganistan-koordinaatiossa on keskeinen asema YK:n Unama-operaatiolla (United Nations Assistance Mission to Afghanistan) ja sitä johtavalla pääsihteerin erityisedustajalla Staffan de Misturalla.
Unama on YK:n rauhanturvaoperaatio-osaston ohjaama ja tukema poliittinen missio. De Mistura on toiminut sen johdossa tammikuusta 2010 lähtien. Unama perustettiin heti talibanhallinnon kaaduttua vuonna 2002 ja valtuutettiin hoitamaan Afganistania koskevat kehitys- ja humanitaarisen avun kysymykset sekä poliittiset kysymykset. Unama koordinoi koko YK-järjestelmän Afganistan-toiminnan, ja sen mandaatti päivitetään vuosittain.
Maailmanpankilla on ollut keskeinen rooli Afganistanin jälleenrakennuksessa. Sen hallinnoima Afganistanin jälleenrakennusrahasto ARTF (Afghanistan Reconstruction Trust Fund) on Afganistanin tärkein kehitysinstrumentti ja aloitti toimintansa vuonna 2002. Sen kautta maksetaan valtion virkamiesten palkat ja tuetaan tärkeimpiä kansallisia jälleenrakennusohjelmia, kuten kansallista solidaarisuusohjelmaa NSP:tä (National Solidarity Programme).
ARTF on ollut Suomen Afganistaniin suunnattavan kehitysyhteistyön tärkein rahoituskanava, jonka kautta on ohjattu yli puolet Suomen tuesta.
Euroopan unioni on merkittävä avunantajana ja turvallisuuden ylläpitäjä Afganistanissa. Komission ja jäsenmaiden tuki vastaa noin kolmannesta Afganistaniin suunnatusta kehitysavusta. Lisäksi yli neljännes YK-mandaatilla toimivan Nato-johtoisen Isaf-operaation vahvuudesta on EU-maista.
EU:n Afganistanin-erityisedustajana toimii liettualainen Vygaudas Ušackas.
EU hyväksyi Afganistan-Pakistan-toimintaohjelman lokakuussa 2009. Sen tavoitteena on tehostaa entisestään EU:n toimintaa Afganistanissa. Ohjelmassa huomioidaan Pakistanin ja alueellisten kysymysten rooli Afganistanin vakauttamisessa. Lisäksi toimintaohjelma painottaa paikallishallinnon ja oikeusvaltion vahvistamista, elinkeinojen tukemista ja afgaaniomistajuuden lisäämistä.
EU tukee Afganistanin siviilipoliisin ja rikosoikeusjärjestelmän kehittämistä Eupol-operaatiollaan (European Union Police Mission in Afghanistan). Suomi on ollut yksi merkittävimmistä osallistujamaista.
Afganistan on alueellisesti merkittävässä asemassa tärkeiden kauppareittien varrella ja suurten maiden välissä. Suunnitteilla on muun muassa Trans-Afghan Gas Pipeline (TAP), jolla kuljetettaisiin maakaasua Turkmenistanista Afganistanin kautta Pakistaniin ja edelleen Intiaan.
Afganistanin turvallisuustilanne koetaan naapurimaissa uhkana. Huumeviljely ja -tuotanto puolestaan hyötyvät maan sijainnista kauppareittien solmukohtana. Afganistanin huumetuotanto on muodostunut huomattavaksi taakaksi erityisesti Keski-Aasian tasavalloille ja Iranille.
Alueellisiin suhteisiin vaikuttaa se, että Afganistanin suurimmat etniset ryhmät muodostavat merkittävän väestönosan myös naapurimaissa Keski-Aasiassa (tadžikit, uzbekit ja turkmeenit) sekä Pakistanissa (pataanit ja balutšit).
Afganistan ja Pakistan ovat Yhdysvaltojen keskeisiä ulkopoliittisia prioriteetteja. Presidentti Barack Obaman kauden alussa Yhdysvallat laati uuden Afganistan-Pakistan-strategian. Afganistanissa oli tuolloin 31 000 amerikkalaista sotilasta. Joukkojen lisäysten myötä määrä yli kolminkertaistui vuoden 2010 aikana. Yhdysvaltojen lisäjoukkojen asteittainen kotiuttaminen aloitettaneen heinäkuussa 2011.
Yhdysvaltojen kehitysavun suuruus Afganistaniin on noin kolme miljardia dollaria vuodessa. Yhdysvaltalaisten siviiliasiantuntijoiden määrä Afganistanissa on noussut 900:aan, ja määrää aiotaan lisätä.
Venäjä on talibanhallinnon kaatumisen jälkeen aloittanut Afganistan-suhteensa puhtaalta pöydältä ja muun muassa mitätöi Afganistanin velan. Toisaalta Venäjä on kieltäytynyt maksamasta korvauksia miehitysaikansa vahingoista.
Venäjä tukee puolustusliitto Naton Isaf-operaatiota (International Security Assistance Force) ja kannattaa Afganistanin vakauttamista, vaikka ei osallistukaan operaatioon. Venäjän kautta huolletaan Isaf-joukkoja. Karzai vieraili vuoden 2011 alussa Venäjällä. Maat keskustelivat taloudellisesta yhteistyöstä, neuvostoaikaisen infrastruktuurin kunnostamisesta ja erityisesti huumetalouden torjunnasta.
Pakistanin ja Afganistanin suhteet ovat olleet kireät Pakistanin itsenäistymisestä lähtien. Suhteissa on kuitenkin tapahtunut merkittävää lämpenemistä Pakistanin presidentti Asif Ali Zardarin aikana.
Afganistan ei edelleenkään tunnusta maiden rajaa, Durand-linjaa, sillä se jakaa pataaniväestön. Valtaosa pataaneista asuu Pakistanissa, mutta Afganistanissa he muodostavat historiallisen poliittisen eliitin.
Afganistanilla ja Intialla on läheiset diplomaattisuhteet sekä aktiiviset kauppa- ja kehitysyhteistyösuhteet, mikä osaltaan vaikeuttaa Afganistanin ja Pakistanin suhteiden kohenemista.
Iran ja Kiina ovat pääsääntöisesti seuranneet sivusta Afganistanin tapahtumia. Iran on pyrkinyt aktiivisesti nujertamaan Afganistanin huumetaloutta maiden rajalla. Afganistanin huumeidenvastaisessa toiminnassa Yhdysvallat ja Iran ovat olleet poikkeuksellisesti yhteistyössä.
Kiinan kiinnostus Afganistania kohtaan on lisääntynyt ja taloudellinen läsnäolo vahvistunut. Se on investoinut muun muassa suureen kuparikaivoshankkeeseen Kabulin läheisyydessä. Kiina kykenisi halutessaan vaikuttamaan Afganistanin politiikkaan monin eri tavoin.
Afganistan on yksi maailman köyhimpiä valtioita ja riippuvainen kehitysavusta. Suurin tulonlähde on maatalous. Hyvinä vuosina tuotteita jää myös vientiin.
Afganistanissa tuotetaan
Myös teollisuus kytkeytyy läheisesti maatalouteen, mistä ovat esimerkkinä puuvilla ja tupakka. Myös lampaiden kasvattaminen on tuottavaa.
Afganistanin rahayksikkö on afghani. Finanssivuosi alkaa maalikuun 21. päivänä ja kestää maaliskuun 20. päivään.
Afganistanin suurimmat vientikohteet ovat
Tärkeimmät tuontimaat ovat
Tärkeimpiä tuontitavaroita ovat
Tärkeimpiä vientitavaroita ovat
Vuoden 2009 arvioitu bruttokansantuote per henkilö oli 800 Yhdysvaltain dollaria.
Bruttokansantuote koostuu
Afganistan voisi olla merkittävä kaivannaisteollisuuden maa, jos olosuhteet sen sallisivat. Maassa on huomattavia mineraalivaroja kuten rautaa, kuparia, kobolttia ja kultaa. Mineraalit voisivat luoda osaltaan Afganistanin talouden perustan.
Afganistanissa ei ole kaivosteollista perinnettä, ja mineraalivarat ovat hajallaan ympäri maata. Toistaiseksi suurimmat paikannetut mineraalivarat ovat rauta- ja kuparimalmia. Kummassakin Afganistanista voisi tulla huomattava tuottaja.
Suhteellisen ripeästä talouskasvusta huolimatta taloudellinen tilanne on varsin heikko ja työttömyysprosentin on arvioitu olevan noin 50.
Afganistanissa on noin 30 miljoonaa asukasta, jotka kuuluvat useisiin eri etnisiin ja kielellisiin ryhmiin. Väestönlaskentaa ei ole suoritettu vuosiin. Väestönkasvu on ripeää, ja joidenkin arvioiden mukaan Afganistanissa voi olla jopa 100 miljoonaa asukasta vuonna 2050.
Afganistanin äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat edelleen maailman korkeimpia. Odotettavissa oleva elinikä on alhainen.
Etniset ryhmät ovat
Afganistan on hyvin uskonnollinen maa. Valtauskonto on islam. Sunnimuslimeja on noin 80 prosenttia väestöstä ja shiiamuslimeja 19 prosenttia. Muslimien käännyttämisestä kristinuskoon tai muihinkin uskontoihin voi seurata kuolemantuomio.
Afganistanin kulttuuri on yhteisöllinen. Islam säätelee niin yhteiskuntaa kuin sen tapakulttuuria ja juhlaperinteitäkin.
Talibanhallinnon aikana televisio oli kielletty. Valtiolla oli radioasema, joka välitti lähes ainoastaan kutsuja rukouksiin ja uskonnollisia hymnejä. Viime vuosien aikana media on kehittynyt huomattavasti.
Pääviestimet ovat radio ja televisio, sillä lukutaidottomuus on yleistä. Miehistä alle puolet ja naisista vain noin 20 prosenttia osaa lukea. Kabulissa on yli kymmenen televisiokanavaa, ja ympäri maata toimii useita radiokanavia. On arvioitu, että joka kahdeksas kymmenestä kotitaloudesta omistaa radion ja joka neljäs kymmenestä television. Afganistanissa ilmestyy myös huomattava määrä sanoma- ja aikakauslehtiä.
Sananvapaus on silti rajallista, ja toimittajia uhkaillaan, tapetaan ja vangitaan.
Afganistan tunnusti Suomen vuonna 1928. Diplomaattisuhteet solmittiin 1956. Suomen ja Afganistanin välillä on myös ystävyyssopimus vuodelta 1928.
Suomen ja Afganistanin suhteet ovat lämpimät ja avoimet. Viime vuosina on tehty useita korkeantason vierailuja. Ulkoministeri Alexander Stubb vieraili Afganistanissa kesäkuussa 2010 ja tasavallan presidentti Tarja Halonen tammikuussa 2011.
Suomen Kabulin-edustusto korotettiin lokakuussa 2008 suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi.
Afganistanin Suomen-suurlähettiläs on Norjaan sijoitettu Manizha Bakhtari. Hän aloitti syksyllä 2009 ja on yksi Afganistanin harvoja naissuurlähettiläitä.
Afganistanista tuli Suomelle merkittävä avustuskohde vuonna 2002 kansainvälisen yhteisön käynnistäessä ponnistelut maan jälleenrakentamiseksi ja vakauttamiseksi. Suomi on sitoutunut tukemaan Afganistania kokonaisvaltaisesti ja pitkäaikaisesti.
Afganistanin historia on ollut kautta aikain myrskyisä. Afganistan oli 500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua osa Persian valtakuntaa ja joutui sittemmin Aleksanteri Suuren valloittamaksi 300 eaa.
Afganistan sijaitsee Aleksanteri Suuren valloituksiin perustuvan silkkitien varrella. Silkkitie oli joukko yhteen liittyneitä kauppareittejä, jonka kautta kuljetettiin karavaaneilla ja laivoilla silkkiä, norsunluuta, kultaa, jalokiviä ja muita kauppatavaroita Aasiaan, Lähi-itään ja Eurooppaan.
Islamin usko levisi Afganistaniin 600-luvun lopulla. Mongolit valloittivat Afganistanin 1200-luvulla ja Persia jälleen 1700-luvun alussa. Afganistanista ja afgaaneista alettiin puhua 1747, kun pataaniheimopäällikkö Ahmad Shah Durrani yhdisti vahvasti heimoperustaiset pataanit kuningaskunnaksi.
Suurimmillaan Afganistanin imperiumi ulottui tuolloin nykyisen Iranin alueelta Pohjois-Intiaan. 1800-luvun alkupuolelle jatkuneen lyhyen suuruuden jakson jälkeen Afganistan on viime vuosiin asti joutunut vaihtelevalla menestyksellä tasapainoilemaan suurvaltojen välillä.
Iso-Britannia kontrolloi Afganistanin ulkopolitiikkaa ja käytti Afganistania puskurina Venäjän laajentumispyrkimyksille Afganistanin itsenäistymiseen asti vuoteen 1919. Iso-Britannia kävi kolme sotaa Afganistanissa (1838–1842, 1878–1880 ja 1919).
Afganistan jäi alttiiksi Neuvostoliiton vaikutusvallalle, kun britit vetäytyivät Intian ja Pakistanin itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1947. Neuvostoliitto kasvatti vaikutusvaltaansa sekä epäsuorasti taloudellisen tuen ja kehitysavun kautta että suoran poliittisen painostuksen ja afgaanihallintoon soluttautumisen keinoin.
Moskovasta käsin organisoidussa marxilaisessa vallankumouksessa Afganistanin johtoon nousi vuonna 1978 käytännössä Kremlin istuttama nukkehallitus. Neuvostoliitto miehitti Afganistanin vuonna 1979 tukeakseen sisäisten ristiriitojen ja voimistuvan vastarinnan horjuttamaa kommunistihallitusta.
Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista vuonna 1988, kun Yhdysvaltain ja Iso-Britannian tukemat, löyhästi islamiin vetoavat vastarintataistelijat tekivät miehityksestä sekä poliittiselta että taloudelliselta hinnaltaan liian kalliin. Nukkehallitus kaatui vuonna 1992, ja valtatyhjiö johti veriseen sisällissotaan kilpailevien vastarintaliikkeiden välillä.
Sisällissodan (1992–1996) loppuvuosina talibanliike onnistui saamaan laajaa kannatusta sotaan väsyneeltä ja perinteisesti uskonnollisemmalta maaseutuväestöltä. Se oli kehittynyt lähes tyhjästä ja nautti Pakistanin tukea.
Talibanliikkeen ohjelma lupasi ehdotonta turvaa ja oikeutta sekä vetosi islamiin. Taliban vakiinnutti valta-asemansa Kabulissa vuonna 1996. Se hallitsi seuraavat viisi vuotta koko maata lukuun ottamatta pohjois- ja koillisosia, joissa Pohjoinen liitto taisteli sitä vastaan.
Talibanhallintoa kuvasi äärimmäisen tiukka hanafikoulukunnan sharialain tulkinta, täytäntöönpano sekä vähäisenkin poliittisen vastustuksen väkivaltainen tukahduttaminen. Talibanin voimankäyttö piti etniset jännitteet osittain taka-alalla, mutta samalla hallinto sorti hazaroita ja taisteli tadžikkeja vastaan. Huumetuotanto saatiin tilapäisesti laskemaan.
Osama bin Ladenin johtama al-Qaida-terroristijärjestö toteutti New Yorkin terrori-iskun syyskuussa 2001. Sen jälkeen Yhdysvaltain johtama sotilasliittouma hyökkäsi Afganistaniin kukistaakseen bin Ladenia suojelevan talibanhallinnon ja löytääkseen itse bin Ladenin. Talibanhallinnon kukistuminen käynnisti uuden vaiheen Afganistanin historiassa.
Afganistan on pääosin vuoristoista. Lähes puolet pinta-alasta on vähintään kahden kilometrin korkeudessa. Vuoristossa korkeuserot ovat suuria ja vaikeuttavat liikkumista. Talvella lumen takia monet tiet ovat käyttökelvottomia.
Matalin paikka on pohjoisen Amu Darya -joki (258 m) ja korkein Nowshak (7 458 m).
Hindu Kushin vuoristo jakaa maan kolmeen maantieteellisesti hyvin erilaiseen osaan:
Ilmasto vaihtelee rajusti vuodenaikojen mukaan, kesällä päivälämpötila on usein yli +40 ºC ja talvella yölämpö voi laskea alle -15 ºC. Heinäkuun keskilämpötila on noin +32 ºC ja tammikuun noin +4 ºC. Maassa sataa keskimäärin kerran kuukaudessa. Maanjäristykset ovat yleisiä.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Kabul
Päivitetty 10.2.2011
