Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Huumeita, köyhyyttä ja kapinaa - Suomen suurlähetystö, Kabul : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kabul

House 728, Lane 1, Street 10
Wazir Akbar Khan, Kabul, Afghanistan
Puh. +93 793 322 924
S-posti: sanomat.kab@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Suurlähettilään palsta, 30.10.2011

Huumeita, köyhyyttä ja kapinaa

Kolumni on julkaistu Satakunnan Kansassa viikolla 43/2011.

Unikkopellot kukkivat verenpunaisina, taustalla kokoaa jylhiä lumipeitteisiä vuoria ja aurinko paistaa pilvettömältä Suomen lipun siniseltä taivaalta - huikaiseva näkymä eteläisestä Afganistanista, mutta samalla myös niin huolestuttava.

Noin 90 prosenttia maailmalla liikkuvasta oopiumista on lähtöisin Afganistanista. Oopiumia puristetaan yksinkertaisella menetelmällä unikon siemenkodista, ja sen vaikutukset tuntuvat ympäri maailmaa: huumeriippuvuutta, rikollisuutta, jopa kuolemaa. Myös Suomessa suurin osa katukaupassa tarjolla olevasta oopiumista ja sen johdannaisesta heroiinista on lähtöisin Afganistanin unikkopelloilta.

Unikkoviljelmät ovat yhä tavanomainen näky Afganistanissa, erityisesti sen eteläisissä ja läntisissä osissa. Peltoja on poltettu, maanviljelijöille on pyritty löytämään vaihtoehtoisia tienistimahdollisuuksia ja oopiumia salakuljettavia rikollisjoukkioita on pantu telkien taakse, mutta mikään ei auta: Afganistanissa arvioidaan olevan vuonna 2011 unikolla noin 131 000 hehtaaria, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

Tämä ilmenee YK:n huumeiden vastaisen viraston UNODC:n tuoreesta raportista. Hyvä uutinen, jos sitä nyt sellaisena voidaan pitää, on se, että unikonviljelyllä oleva maa-ala on nyt vain kolmannes siitä, mitä se oli viljelyn huippuvuosina 2007-08. Maakunnista kokonaan unikosta vapaita on tasan puolet eli 17 maakuntaa. Siinä on taannuttu: viime vuonna puhtaita maakuntia oli kolme enemmän.

Unikon viljely on helppoa ja tuottoisaa. Itse kukan kasvukausi on lyhyt, se ei vaadi kasvaakseen kuin tipan vettä, ja siitä saatava tahnamaiseksi kakuksi puristettava raakaoopiumi säilyy varastossa pitkään. Maanviljelijät voivat säilyttää oopiumkakkujaan tarvittaessa vaikka vuosikausia ja odotella hinnan kohoamista. Vaihtoehtoiset hyötykasvilajikkeet, kuten esimerkiksi vehnä tai sahrami, jonka viljelyä Suomikin kehitysapuvaroillaan tukee, ovat paljon vaativampia, eikä niistä saatava tuotto yllä läheskään oopiumin tasolle.

Afganistan on yksi maailman köyhimmistä maista, ja rutiköyhät maanviljelijät tietysti pyrkivät saamaan roponsa sieltä, mistä niitä on ylipäätänsä saatavissa. On laskettu, että noin 200 000 perhekuntaa elää Afganistanissa unikonviljelyllä, mikä on noin 5-6 prosenttia maan koko väestöstä. Oopiumin käyttö huumeena on erittäin yleistä myös maalaisväestön keskuudessa. Arviolta noin 15 prosenttia Afganistanin 30-miljoonaisesta kansasta on huumeriippuvaisia. Oopiumia käytetään paremman puutteessa laajasti myös lääkkeenä, mikä saattaa myös johtaa riippuvuuteen.

Huumebisneksessä pyörivät isot rahat. YK:n raportti arvioi viljelijöiden oopiumista saaman tuoton nousevan tänä vuonna noin 1,1 miljardiin euroon. Eteenpäin kaupiteltuna sen arvo saattaa kohota niinkin korkealle kuin 3,8 miljardiin euroon. Kun sitä vertaa Afganistanin kansantuotteeseen, jonka vuonna 2011 arvioidaan nousevan noin 13 miljardiin euroon, ymmärtää, että suurista rahoista on oopiumkaupassa kysymys.

Huumeraha pyörittää Afganistanissa ja laajemminkin rikollisuutta, salakuljetusta ja ihmiskauppaa. Samalla huumekauppa on myös hallitusta vastustavien kapinallisten tärkeimpiä tulonlähteitä. On arvioitu, että huumekaupassa liikkuvista rahavirroista maaviljelijöille ohjautuu noin viidennes, 10 prosenttia päätyy rahoittamaan talibaneja ja muita kapinallisia, ja loppu 70 prosenttia kulkeutuu huumeparonien ja välittäjien tai korruptoituneiden virkamiesten ja poliitikkojen taskuihin.

Erityisen hälyttävänä voidaan pitää ilmeisen kiinteätä yhteyttä kapinallisten rahoituksen ja huumekaupan välillä. Lähes kaikki merkittävät unikkoviljelmät sijaitsevat nimittäin yhdeksän maakunnan muodostaman ryppään alueella eteläisessä ja läntisessä Afganistanissa. Nämä maakunnat ovat samalla myös Afganistanin epävakaimpia alueita.
 

Pauli Järvenpää

Kirjoittaja on Suomen suurlähettiläs Afganistanissa

Tulosta

Päivitetty 27.10.2011


© Suomen suurlähetystö, Kabul | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot