Kansainvälinen yhteisö ja Afganistanin hallitus valmistautuvat yhdessä neuvottelemaan Lontoossa 28. tammikuuta maan kehitykseen ja vakauttamiseen liittyvistä kysymyksistä sekä afgaanihallinnon paremmasta sitouttamisesta maansa kehittämiseen. Myös Suomi ilmoittaa tuolloin lisäpanostuksistaan. Suomi tukee Afganistania kehitysyhteistyön, siviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin.
Afganistanin vakauttaminen on haastava tehtävä, joka vaatii kansainväliseltä yhteisöltä vahvaa tukea ja sitoutumista. Useat maat ovat jo ilmoittaneet merkittävistä lisäpanostuksista, ja Lontoon ulkoministerikonferenssi 28. tammikuuta on alkuvuoden tärkeä etappi.
Afganistanin toimintaympäristön on edelleen erittäin vaikea, vaikka myös myönteistä kehitystä on ollut paljon. Selvää on, että Afganistanin hallituksen tulee ottaa enemmän vastuuta ja että läntisen avunantajayhteisön tulee koordinoida toimensa paremmin YK:n ja avustusoperaatio UNAMA:n johdolla. Lontoossa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuden parantamiseen, hallinnon kehittämiseen, alueellisen yhteistyön lisäämiseen ja mahdollisuuteen käynnistää kapinallisten sopeuttaminen takaisin siviiliyhteiskuntaan.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat 22. tammikuuta Suomen tuen Afganistanille. Suomi vahvistaa tukeaan kokonaisvaltaisesti kehitysyhteistyön, siviilikriisinhallinnan sekä sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin.
Afganistan on ollut Suomelle tärkeä yhteistyön kohde jo lähes vuosikymmenen. Maahan on ohjattu kehitysapua yhteensä yli 100 miljoonaa euroa, siellä on toiminut runsaasti suomalaista henkilöstöä kehitysyhteistyö- sekä siviili- ja sotilaskriisinhallintehtävissä.
Vuoden 2009 alussa Suomen suurlähetystö Kabulissa korotettiin suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi, jossa työskentelee myös kehitysyhteistyöneuvonantaja. Kehitysyhteistyön hallintoon liittyviä resursseja kasvatetaan kevään kuluessa.
Viime vuonna Suomen Afganistanille antama julkinen kehitysapu oli yhteensä 18 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan kehitysapu nousisi noin 24 miljoonaan euroon vuoteen 2013 mennessä.
Suomen tuki suunnataan kahdelle pääsektorille. Toinen koskee hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen edistämistä ja turvallisuussektorin uudistamista. Toisessa tuetaan maaseutukehitystä ja huumetuotantoa korvaavia elinkeinoja. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämiseen.
Suomi tukee muun muassa Afganistanin jälleenrakennusrahastoa, Afganistanin poliisirahastoa, Afganistanin itsenäistä ihmisoikeuskomissiota, YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön UNODC:n huumeidenvastaista taistelua, Maria Stopes Internationalin lisääntymisterveyshanketta sekä Naton johtaman ja YK:n valtuuttaman monikansallisen kriisinhallintaoperaation ISAF:n ja alueellisen jälleenrakennusryhmän turvallisuuteen liittyviä hankkeita PRT Mazar-e-Sharifissa.
Suomen kehitysapua on tarkoitus vuoden aikana 2010 suunnata entistäkin enemmän Pohjois-Afganistaniin Mazar-e-Sharifin alueelle, jossa myös suomalaiset rauhanturvaajat toimivat yhdessä ruotsalaisten kanssa.
Suomen humanitaarinen apu Afganistanille ohjataan YK-järjestelmän ja Punaisen Ristin kautta. Apu perustuu tarvekartoitukseen, ja sen määrä on vuositasolla noin 1-2 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana Suomi on tukenut Unicefia miljoonalla eurolla sekä uutta YK:n humanitaaristen asioiden OCHA:n maatoimistoa Afganistanissa 180 000 eurolla. OCHA:n toimisto perustettiin vuonna 2009 koordinoimaan itsenäisesti humanitaarisen avun antamista. Aiemmin tätä toimintaa koordinoi YK:n avustusoperaatio UNAMA .
Suomi on tukenut humanitaarista miinanraivausta Afganistanissa 1990-luvun alusta YK:n miinanraivausohjelman UNMAS:n kautta. Rahoitus on kasvanut huomattavasti vuodesta 2008 lähtien, ja vuonna 2009 tukea annettiin yhteensä 1,9 miljoonaa euroa UNMAS:n ja HALO Trustin kautta.
Suomen tuki Afganistanissa toimiville suomalaisille kansalaisjärjestöille on noin miljoona euroa. Tukea on tarkoitus kasvattaa jo tänä vuonna.
Suomen osallistuminen siviilikriisinhallintaan Afganistanissa kaksinkertaistettiin vuonna 2009. Toiminta on keskitetty EU:n poliisioperaatioon EUPOL Afghanistaniin, joka tukee maan kansallisen poliisin ja rikosoikeusjärjestelmän kehitystä. Suomi on operaation suurimpia osallistujamaita noin 25 asiantuntijalla, ja tavoitteena on kasvattaa asiantuntijoiden määrä edelleen hieman yli 30:een. Suomalaisia siviilikriisinhallinta-asiantuntijoita työskentelee myös muun muassa EU:n erityisedustajan toimistossa Kabulissa.
Lisäksi Suomi tukee EUPOL-operaation toimintaa kahdenvälisellä poliisi- ja syyttäjäviranomaisille tarkoitetulla koulutusohjelmalla, jonka toteutuksesta vastaa Kuopion kriisinhallintakeskus CMC. Suomi on mukana yhteispohjoismaisessa oikeusvaltiotoiminnan koulutushankkeessa. Afganistanin poliisin uudistamista tuetaan myös YK:n kehitysohjelman UNDP:n hallinnoiman Afganistanin poliisirahaston kautta.
Suomi on osallistunut Naton johtamaan ja YK:n valtuuttamaan monikansalliseen kriisinhallintaoperaatioon ISAF:iin vuodesta 2002 lähtien. Tällä hetkellä Afganistanissa toimii noin 120 suomalaissotilasta kriisinhallintatehtävissä, pääosin Ruotsin johtamassa PRT Mazar-e-Sharifissa Pohjois-Afganistanissa.
Nykyiset poliittiset päätökset mahdollistavat yhteensä 145 sotilaan osallistumisen. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan henkilöstön vahvuutta on määrä nostaa väliaikaisesti runsaalla 50 sotilaalla siten, että kokonaisvahvuus vuoden 2011 alussa on enintään 195 sotilasta. Asiasta annetaan eduskunnalle selonteko.
PRT Mazar-e-Sharifin toiminnan kehittämistä suunnitellaan johtovaltio Ruotsin vetämänä. ISAF:n prioriteettien mukaisesti toiminnassa painottuvat yhteistoiminta Afganistanin turvallisuusviranomaisten kanssa sekä heidän kouluttamisensa. Tavoitteena on sekä läsnäolon vahvistaminen PRT:n toiminta-alueen kaikissa maakunnissa että Afganistanin turvallisuusviranomaisten toiminnan kehittäminen ja vastuun asteittainen siirtäminen afgaaneille.
Suomi pyrkii täyttämään aiemmat poliittiset linjaukset 30 suomalaisen osallistumisesta Afganistanin armeijan kouluttamiseen, joka on ISAF-operaation tärkeimpiä tehtäviä. Niin kutsutuissa operatiivisissa ohjaus- ja yhteydenpitoryhmissä eli OMLT-tehtävissä toimii tällä hetkellä 11 suomalaista sotilasta.
Suomi on lisännyt rahoitustaan Afganistanin armeijan tukemiseksi Naton vapaaehtoisrahaston kautta. Vuonna 2009 tukea annettiin 600 000 euroa. Vastaava tuki on suunnitteilla tälle vuodelle.
